Unnaturalness

Aah, kuole Macintosh, kuole!

Mutta joo. En ole paivittanut ikuisuuksiin. Olen laiska.
Kavimme Floridassa (Fort Myers), jossa Tomin 90. Uncle Ray asuu. Saa oli oikein mukava ja lammin. Kavin kastelemassa jalkani Meksikonlahdessa. Vesi oli kylmaa, mutta jotkut hullut turistit olivat siitakin huolimatta uimasillaan. Itseasiassa valtaosa rannan turisteista oli, mutta ihmiskunta on valitettavasti hieman paastaan vialla.

Lakkasin juuri kynteni. Ja pesin tanaan pyykkia. Vaikka ketaan ei tasan varmasti kiinnostakaan, mulla 26 alushousut. Eli voin siis olla pesematta alusvaatteitani kolmeen viikkoon ja neljaan paivaan, joilloin pesupaivalle jaisi viela yksi pari. Mita en todellakaan tee. Siis ole pesematta alusvaatteitani kolmeen viikkoon ja neljaan paivaan. XD

Vasyttaa.

Sielta tulee American Idol klo 21.00. En tieda jaksanko katsoa. Periaatteessa rumat ja/tai laulutaidottomat ihmiset ovat kamalan viihdyttavia, mutta voisin kuitenkin yrittaa tanaan aikaisin nukkumaan. Hmm.

Joopa. Viikko jouluun, ja taalla ollaan hellelukemissa. Tanaankin oli niin lamminta, etta t-paidallakin olisi parjannyt. Varsin kummallista. Ei ole yhtaan jouluinen olo. Minun jouluuni kuuluu lumi ja pakkanen, ja naiden puuttuessa ainakin harmaa saa nyt on vahintaan oltava, jestas sentaan. Taalla paistaa aurinko. Mika joulu se sellainen muka on olevinaan?

Mutta joo. Megilla on synttarit 24. pva. Me suunnataan beachille 26., ja takaisin tullaan vasta uuden vuoden jalkeen. Kai joskus 1. tai 2. tammikuuta. Sain tanaan aidilta ja isalta paketin (kiitos, rakkaat vanhemmat) ja paketin mukana saapui FAZERIN SUKLAATA ja joulusukkani. Jessus, kamala puutostila. Suorastaan imaisin kolme ensimmaista rivia suklaastani ennen kun muistin yrittaa saastaa. Aaah. Koska suklaa on taalla ihan onnetonta. Ei mitaan mielikuvitusta sen suhteen nailla ihmisilla. Gah, jotain Nestlen suklaata sita nyt sitten yrittaa syoda paremman puutteessa.

Jos en loyda aviomiesta ennen kun taytan neljakymmenta, menen Jennin kanssa rekisteroimaan suhteemme, mutta jos Jennilla on asiat niin onnellisesti etta se on jo naimisissa, niin ma aion pyhittaa loppuelamani suklaan syomiselle ja laskistymiselle.
Toivokaa siis etta loydan aviomiehen, koska 40-50 vuotta suklaata popsittuani tulen olemaan valtava, ja koska kaikki sukulaiseni ovat mystisesti kadonneet, joutuu yhteiskunta vastaamaan superjatti-ison ruhoni hautaamisesta, ja se ei tulekaan olemaan mikaan halpa keikka, ehei.

Ja mina menen nyt nukkumaan.

Joo. Ei sitten menty elokuviin Allisonin ja ystaviensa kanssa. Ben taytti perjantaina 18, ja kavimme ostamassa Targetista hanelle kakun ja kynttilat. Kaikki saivat tasta jannittavasta illasta itselleen muistoksi sytkarin. Wo-hoo.
Joka tapauksessa, menimme eraaseen melkein-pikaruokalapaikkaan syomaan, ja ruokailun jalkeen kiinnitimme kynttilat kakkuun ja lauloimme Benille kauniin onnittelulaulun. Oli oikein rattoisaa. Oli myos rattoisaa sulloutua Allisonin pienen auton takapenkille kolmen muun ihmisen kanssa, mutta ainakaan ei tullut kylma.
Jalkeenpain menimme Allisonille katsomaan James Bond: Goldfinger-elokuvan, joka oli totisesti aivan taysin turha. Sean Connery vietteli pari naista, joutui hankaluuksiin, ei osannut purkaa pommia ja viimein nappasi pahiksen. Tai oikeastaan pahis vahingossa lensi lentokoneen ikkunasta ja kuoli. Oletettavasti. Varsin perseesta. XD

X-mas in Middleburg oli oikein mielenkiintoinen. Jay ja DeeDee ottivat kuvia, joten ehka jossain vaiheessa saan laitettua pari tanne. Tai sitten en, mutta kuka tietaa. Sain osan jouluostoksista tehtya, ja tunnen olevani sen asian suhteen jo onnellisesti voiton puolella. Go me.

Ajattelin (koska mun on pakko opiskella taalla ollessani kahden kurssin verran) opiskella persian kielta. Taalla ei ole tarjolla japania, ja kaikki muu vaikutti hieman omituiselta, tai oli vain niin kallista (koska en todellakaan halua maksaa kursseja itse), etta paadyin nyt ainakin alustavasti tuohon. Taytyy viela hieman katsella, mutta olen aika varma, etta en halua opiskella hammaslaakarijuttuja. Huoh.

Huomenna on siis X-Mas in Middleburg. Paasen mukaan kello kolmelta starttaavaan paraatiin, silla yksi karry oli tyhjana ja DeeDee (mummi) lupasi minut, Remyn, Megin, Lisan veljen vaimon, ja Timin, Remyn serkun, ajelemaan silla. Meita vetamassa on kahdeksan (?) jotain ihme supersikamegahienoa hevosta. Ja ihmisten pitaisi siis kuulemma tuijotella ainoastaan hevosia, koska ne on niin hienoja, ja meista kyytilaisista kukaan ei ole kiinnostunut. Tai niin ne vaittavat. Argh.

Joo. Tanaan olisi viela ohjelmassa huvittelua Allisonin ja taman ystavien kanssa elokuvan ja ruoan merkeissa.

Jos Shiraz haukkuu viela kerrankin tanaan, ma vaannan silta niskat nurin. Mulla on ollut pieni paansarky jo muutaman paivan ajan, ja joka kerran kun tuo elukka haukahtaa, musta tuntuu kuin joku yrittaisi survoa lusikkaa mun ohimostani sisaan. Murr.
Ei silla, Shirazia on kamalan kiva halia, ja Heti on toiminut loistavana korvikkeena Maxille (paitsi etta isi lahetti mulle kuvia Maxista ja mulla on sita ihan kamala ikava! Mun pieni tyhma koira-parkani), mutta valilla ne osaavat olla todella arsyttavia. Kuten esim., ne tykkaavat seurata mua minne tahansa menenkin. Menen vessaan, molemman kyttaavat oven ulkopuolella. Menen hakemaan puseron alakerrasta, ne seuraavat kuin hai laivaa. Ja portaissa meinaan jatkuvasti kompastua jonpaan kumpaan.

Ja mun suomenkieleni rapistuu...!

Joo-o. En jaksa haseltaa umlautien kanssa, joten joudutte tyytymaan vammaisen kuuloiseen tekstiin.
Eli siis. X-mas in Middleburg lahestyy, ja kaupunkiin pitaisi lauantaina saapua about 10 000 ihmista. Aika pelottavaa.
Remylla on tanaan tanssitunti, joka on edelleenkin iloista ajanhukkaa. Eihan siina mitaan.

Muksautin leukani toissayona yopoytani kulmaan (alkaa kysyko miten, koska olin melkein kokonaan unten mailla ja koko toimituksen itsessaankin on taytynyt olla aika mestarillista kompelyytta) ja nyt leuassani komeilee kaunis mustelma. Joka ei suostu piiloutumaan puuterin alle. Go me.

Olen huomannut kaipaavani mita omituisimpia esineita kotimaasta. Fairy-astianpesuaine on yksi sellainen. Vessanpontot. Miksi jenkkien vessanponttojen taytyy olla niin omituisia? Ja ETEINEN. Olen kyllastynyt kulkemaan kaikkialla kengat jalassa. Tietysti, jos on kamala kiire vessaan niin eipahan ainakaan tarvitse murehtia kenkien riisumisesta, mutta kuitenkin. Ihan periaatteessa.

Ei ne isot asiat vaan pienet.

And I swear, mulla on talla hetkella kukkarossa miljoona 1 dollarin setelia. Aagh.

Täällä sitä nyt sitten ollaan. Orientaatio New Yorkissa oli totisesti mielenkiintoinen kokemus. Hulluja kuskeja, omituisia orientaatioihmisiä ja huonosti nukuttuja öita. Meidän huoneessa oli ihan uskomattoman kylmä, ja vaikka oltiin 20. kerroksessa tuntui kuin oltaisiin oltu katutasossa. Kamala meteli koko yön. DX

Päästiin kuitenkin New York Tourille tiistaina (oppaana oli Ivan, joka kuulenmma välillä esiintyy Sinkkuelämää-sarjassa), ja keskiviikkona kierrettiin Charlotten (ruotsalainen au pair, jonka kanssa nukuttiin samassa huoneessa ja sängyssä XD) meidän hotellin lähiympäristöä ja onnistuttiin eksymään. Löydettiin kuitenkin aikamme harhailtuamme takaisin New Yorker hotellille, ja mentiin jo joskus kahdeksan aikoihin nukkumaan. Missattiin Lost. XD

Torstaina oli lento Washingtonin Dullesiin Ewelinan ja Cristinan kanssa. Tom tuli poimimaan mut kentältä, ja koko viikonlopun Pattersonit viettivät esitellen Middleburgia ja ystäviään.
Mutta joo. Väsyttää.

Remy katsoo Diegoa. Diego ja Dora. Aagh. Lastenohjelmat. XD

Joo, hahhah. Tulipas siitä vaaleanpunainen.